Nitsevoo eli Niilo on ensimmäinen tilalle muuttanut asukki. Kyseessä on 21.4.1998 syntynyt tummanpunarautias suomenhevosruuna, jonka päässä komeilee leveä läpikäyvä läsi ja takasissa vuohissukat. Niilon kasvattaja on Valte Salojensaari. Kokoa ruunalta löytyy huimat 165 cm. Niilo muutti Taipaleeseen jo ennenkuin me ostimme tilan, Markon isän vielä asuessa tilalla. Niilo saapui Taipaleeseen toukokuussa 2008, ja oli kesän laitumella - syksyllä saimme valmiiksi pienen tallimme, jossa hevoset asustelevat edelleen.

Niilon isä on Kurri, emä Riitari, emänisä P.T. Ritari. Ei kovin yleistä suomenhevossukua siis. Niilolla ei ole koskaan ajettu kilpaa; treenatessa jo todettiin, että tästä ei taida ravuria tulla. Ratsun askellajit Niilolla ovatkin erittäin miellyttävät: ravi on pehmeä, käynti tahdikas, laukka erittäin hyvä. Ennen meitä Niilo on kilpaillut erään miehen kanssa kouluratsastuksessa tiettävästi ainakin K.N. Specialia. Niilo osaa hyvin Helppo B tason asiat, lisäksi joitain vaativampia liikkeitä. Tuolta mieheltä Niilon osti Osaran maatalouskeskus, missä se toimi kolmisen vuotta tuntihevosena. Laitettuani hevosen ostoilmoituksen nettiin maaliskuussa 2008, sain vastauksen Osaran ratsastuksenopettajalta, joka kertoi minulle Niilosta. Heillä ei ollut ollut Niilosta mitään ilmoitusta, mutta ilmoitukseni oli sattumalta osunut opettajan silmään.

Osara myi Niiloa, koska se ei ollut soveltuva tuntikäyttöön. Niilo kärsi jatkuvasti vaihtuvista ratsastajista, ehkä myös ison tallin osittain rauhattomasta ilmapiiristä? Tämä näkyi hössöttämisenä tunneilla - Niilo oli vaikea saada kävelemään askeltakaan, paitsi jos ratsastaja oli kokenut. Edelleen tästä tavasta on Niilolla jotain jäljellä; silloin tällöin kuumuessaan se alkaa hössöttämään. Tapa on kuitenkin todella hyvin kitkeytynyt pois Niilon meille muuton jälkeen. Edelleen se testaa uudet ratsastajat koittamalla, onko pakko kävellä.

Esteitä Niilo hyppää ratana ainakin 80cm. Hypätessä Niilo onkin aivan mahtava, kiellä ei oikeastaan koskaan ja pudottaakin vaan kun laiskottaa. Maastossa Niilo on myös useimmiten todella varma, ei pelkää käytännössä mitään - paitsi silloin, kun kuvittelee pelkäävänsä. Niilolle tärkein asia maailmassa on kiistatta Kalle; hätä iskee kun poni lähtee vaikka lenkille. Johtunee siitä, kun Niilo vietti meillä vuoden ensin ilman kaveria, ja sitten ilmestyikin kaveriksi Kalle!

Hoitaessa Niilo on pomminvarma. Kaikki käy, kaikki sujuu. Uskallan antaa kenen vaan harjata ja taluttaa Niiloa. Perustervekin Niilo on ollut. Jalka-asennot sillä eivät vaan ole maailman parhaat, ja etenkin kintereiden kanssa voi joskus tulla ongelmia. Toistaiseksi ne eivät ole vielä vaivanneet, ja toiveissa tietysti on, etteivät koskaan vaivaisikaan.