KUULUMISET 2007

31.1.2007

Niin se tämäkin vuosi sitten kului. Ja hyvin kuluikin. Kaikki vuoden alussa asetetut tavoitteet toteutuivat hienosti. Valiosert tuli iässä 2 vuotta ja 3 päivää, läpäisty luonnetesti ensimmäisellä yrittämällä iässä 2 vuotta 5 kk ja TK1 titteliin oikeuttavat ykköstulokset viikon sisällä. Ei voi muuta kuin ihmetellä miten antoisa harrastus tämä on. Kohtaa niin onnistumisia kuin epäonnistumisia, tapaa uusia ihmisiä ja saa uusia ystäviä. Lisäksi oppii itsestään ja koirasta paljon paljon uutta. Nyt olisi aika asettaa ensi vuodelle uudet tavoitteet joita kohti voi sitten innolla suunnistaa.

18.11.2007 Niin siinä sitten kävi että lähes mahdottomasta tuli mahdollista, eli Piitu jatkoi hienoa putkeaan ja sai tänään kolmannen ykköstuloksensa, mikä oikeuttaa koulutustunnukseen TK1! Kisat olivat Kempeleessä, halli oli omasta mielestä aivan järkyttävä (maneesi), jossa oli tietenkin sitten kylmä ja hevosenkakkaa ja -hajuja. Noh, koira teki kuitenkin hienosti ja motivaatio pysyi parhaiten tähän asti, huomaa selvästi että kisavarmuutta on tullut huimasti lisää ja tekemisen iloa myös! Luoksetulossa tehtiin taas kunniakierros ennen kuin kehdattiin luokse tulla, ja maahanmenossa pöhlö ohjaaja antoi TURHAAN kaksi käskyä! Itsestä katsoen koiran kyynärpäät eivät olleet maassa ensimmäisen käskyn jälkeen, joten päätin varmistaa ja antaa toisen käskyn, noh, liikkeen jälkeen tuomari vain kysyi että miksikäs sinä kahdesti käskit? Mutta mitäpä tuosta, piste siitä lähti mutta ei paljoa itketä. Muuten suoritus oli tasaisen varma ja iloinen, ei nuuskinut turhia ja kontakti pysyi hienosti. Tyytyväisin olenkin juuri siihen kuinka paljon huomaa kehitystä tapahtuneen tuon palkkaamattomuuden kanssa ja miten koiralle on tullut sellaista tekemisen iloa ja meininkiä tokoiluun :) Illalla käytiin vielä tunti Heidi-Marian ja Katjan treeneissä, otettiin paikallaolo ja nouto ja sitten opeteltiin jälleen leikkimään, tuosta koirasta alkaa jo kohta löytymään se pieni eläin jolla on jopa ehkä taistelutahtoa ;) käskynä tuli lisätä ostoslistalle kaksi lärppää, eikuin niitä sitten hommaamaan. Kokonaisuudessaan tässä ei voi olla muuta kuin tyytyväinen tähän viikonloppuun ja tuohon pieneen neitoseen!

17.11.2007 Tänään käväistiin Torniossa mutka, tokokisojen merkeissä. 11 alokasluokan koiraa oli selvinnyt paikalle asti ja me olimme Piitun kanssa suoritusjärjestyksessä seitsemänsiä, eli ihan hyvällä paikalla. Paikallaolo otettiin kahdessa erässä, Piitu oli oman ryhmänsä ensimmäinen, eli pääsi reunaan, hyvähyvä. Luoksepäästävyydessä nois taas tuomaria vastaan, siitä tuomari sakotti pisteen verran, eli 9 tuli. Paikallaolo meni hyvin Piitumaisesti, nuuskuteltiin aika paljon, mutta pysyttiin kuitenkin suht rauhassa vaikka vieressä oleva koira lehahti lentoon paikallaolon puolessa välissä, 10 siis numeroksi. Loput liikkeet sitten menikin tasaisen varmasti. Seuraamiset olivat yhtä kammottavia kuin aina, hihnassa jopa kammottavampi kuin ilman, molemmista kuitenkin ysit (eli ei ne vissiin sitten ihan niin kammottavia oo mitä ite aattelen..). Maahanmenoa jännäsin paljon ennen kisaa, mutta sinne se meni, ja vielä aika näpsäkästi... mutta pois ei tietenkään voinut sitten nousta yhdellä käskyllä. 9 kuitenkin. Luoksetulossa tuli suoraan luokse! vähän laiskasti mutta kuitenkin ilman suurempia mutkia tekemättä mikä oli kerrassaan pieni ihme! 10 siis siitä. Seisominen jäi vähän harmittamaan, itse en suoritusta nähnyt kun kävelin vain eteenpäin, mutta ilmeisesti koira oli pysähtynyt käskystä, jonka jälkeen oli vielä muutaman hiipimisaskeleen ottanut ja sitten taas pysähtynyt, noh, 9 kuitenkin. Hyppy oli taas varsin Piitumainen ja mielestäni ihan nätti ja 10 siitä sitten tuli. Olin oikein tyytyväinen kisaan, mikään ei mennyt nollille ja koira jaksoi taas koko suorituksen hyvin ilman palkkaa. Otin tällä kertaa suosiolla pannasta kiinni joka liikkeen välissä ettei pääse turhia huitelemaan. Loppupisteiksi 189 pistettä ja 4. sija :) ei kai tuohon voi kuin tyytyväinen olla. Myös muilla oli hieno päivä. Uudet tuttavamme Jenni ja espanjanvesikoira Miro nappasivat toisessa alokasluokan kisassaan 198 pistettä, KP ja luokkavoitto! Onnea vielä kovasti :) Onnea myös toko-ohjaajillemme Katjalle ja Heidi-Marialle, jotka Tiikin ja Erren kanssa saivat molemmat 197 pistettä ja sijoitukset 2. ja 3.! Huomenna on vielä yhdet kisat. Täytyy nyt katsoa miten menee, odotukset eivät kovin korkealla ole, mutta eihän tuota ikinä tiedä miten koira yllättää.

10.11.2007 Saatimpas taas vähän talvisempaa ilmettä kotisivuille, kiitos jälleen Katrille hienoista ulkoasuista! Piitu käväisi tänään taas tokokisoissa Haukiputaalla "kotihallissa", itse suoritus ei aivan nappiin mennyt mutta pisteet riittivät silti nippa nappa ykköstulokseen! Luoksepäästävyydessä nousi tuomarin tullessa seisomaan (:o ei oo ikinä ennen tehnyt), mutta silti 10 siitä. Paikallaolossa oli levoton, nuuskutteli ja vilkuili, mutta pysyi kuitenkin maassa.. ehkä sitten liiankin kauan kerran jouduin kaksoiskäskyn perusasentoon antamaan :/ tuomari tulkitsi käskyn kuitenkin myöhässä annetuksi ja antoi paikallaolosta 9 (lepsu mikä lepsu :D). Olimme suoritusjärjestyksessä heti toisia, mikä saattoi olla ihan hyväkin asia, eipä ehtinyt koira pahemmin kyllästyä eikä omistaja koiraansa hermostuttaa. Vähän hirvitti lähteä kehään kun viime treeneistä oli jo niin kauan ja nekin meni huonosti... :| Noh, hihnassa seuraaminen meni kyllä kontaktissa ja siinä lähituntumassa mutta vinoa se oli ja perusasennoissa sellainen 30 cm rako minuun... täyskäännös löysä jne, mutta ihan hyvä kai se muuten oli, 9 siis. Vapaana seuraaminen lähti paremmin liikkeelle (paikka parempi), mutta se olikin vain alkua, perusasentoja ei tehnyt kuin kerran vai kahdesti ja vinoa se sitten niiden jälkeen taas oli.... mutta 8 kuitenkin, paras numero tähän mennessä ;). Sitten liikkeestä maahan...... EN YMMÄRRÄ! Koira tekee treeneissä hyvin ja säpäkästi ja näin, mutta kun ei kisoissa. Annoin käskyn, koira jäi, arvasin ettei mennyt maahan, käännyin katsomaan, annoin lisäkäskyn, meni maahan, pysyi maassa... jälleen liiaksikin - kaksoiskäsky perusasentoon -> liike nollille. Lievästi sanottuna tympäsi. Sitten luoksetulo, ei yhtään sen parempi... Jäi nätisti istumaan (mikä nyt ei ole ongelma ollutkaan), tuli rauhallisesti luokse (laukkasi kyllä, mutta ei sellaista duracell tuloa mitä yleensä tekee ja sitten kierretään koko halli), ehdin jo toivoa että nyt tullaan nätisti perusasentoon niinkuin oikeassa luoksetulossa kuuluukin, mutta taisi olla turha toive. Koira tuli suoraan kohti, kiersi suoraan VASEMMALTA minun ohi ja lähti kentälle juoksentelemaan, samantien huusin toisen käskyn ja tuli nätisti luokse. Ei ehtinyt onneksi hirveästi haahuilla mutta silti oli järkyttävä esitys taas. SILTI tuomari antoi kasin, ei pysty ymmärtämään, mutta ei nyt valiteta.. Liikkeestä seisomisessa ei mitään ongelmaa. Paremmin tekee sen kisoissa kuin treeneissä (aina tehnytkin, eli juuri päinvastoin kuin maahanmeno), siitä siis kymppi, samoin kuin hypystä, jonka senkin kyllä teki yllättävän hyvin. Kahteen viimeiseen liikkeeseen olen todella tyytyväinen! Tyytyväinen ei tarvitse olla vain liikkeiden tekemiseen (joihin kyllä en kaikkiin niin kovin tyytyväinen jostain syystä ole), vaan kaikista tyytyväisin olen siihen, että koira TEKI. Ei pahemmin yrittänyt pois kehästä (paitsi välillä lähti haahuilemaan liikkeiden välissä), ja piti kuitenkin kontaktia minuun ja kerrankin edes yritti kisoissa tehdä jotain. En tiedä sitten oliko syynä tuttu treenipaikka vai meijän monta viikkoa jatkuneet palkkausharjoitukset. Pääasia kuitenkin, että nyt on avoimeen luokkaan tarvittava ykköstulos takana, ensi viikonloppuna vielä kahdet kisat joihin ei tarvitse nyt mitään paineita ottaa, käydään vielä ne läpi ja sitten ansaitulle kisatauolle! Katsotaan vieläkö ennen pentuja yritetään avoimeen luokkaan vai jätetäänkö suosiolla vuoden päähän.

5.11.2007 Vautsi vau mikä viikonloppu takana. Lähdimme perjantaiaamuna Piitun kanssa huristelemaan bussilla kohti Jyväskylää Annen ja Vekun (OneWay's Gold Rush) luokse. Piitulle ilmoitettiin viikko sitten että Hankasalmella olisi luonnetestipaikka meille klo. 14.45. Hieman kyllä pelotti, Piitu ei ollut ollut oma itsensä koko viikkona - kauhean vaisu ja aran oloinen, mitä ei todellakaan yleensä ole. Matka meni kuitenkin hyvin ja Annen luokse Piitu sopeutui pikkuhiljaa. Lauantaiaamuna pääsin katsomaan tulevaa isäehdokasta "tositoimissa", kun kävin pojan agilitytreenejä seuraamassa, ja hienostihan tuo meni ;) Mitä nyt omalta jännittämiseltä mitään tajusin. Iltapäivällä lähdimme sitten kohti Hankasalmea. Testi oli melkein tunnin etuajassa ja jouduimme/pääsimme Piitun kanssa lähes heti testiin. Testi sujui muuten odotusten mukaisesti, mutta pimeä huone jäi hieman kaivelemaan, jonka vuoksi toimintakyky meni miinuksen puolelle. Testin loppupisteet olivat kuitenkin Piitulle täysin realistiset, paljon suurempia en olisi odottanutkaan. Tuloksena kuitenkin +97, laukauskokematon. Testin jälkeen Piitu oli lähes heti aivan normaali, ei siis jäänyt oudoksi/paineistuneeksi.

Sunnuntaina sitten herättiin aamulla Annelle tulevaan puheluun, että Vekulle olisikin sille päivälle samassa paikassa luonnetestipaikka! "Pitkän" harkinnan jälkeen Anne päätti lähteä testiin ja meillä siirtyi takaisin Ouluun tulo seuraavaan bussiin. Vekun testi sujui myös todella hienosti ja poika repäisi +168, laukausvarma! Testin jälkeen Vekku kiidätettiin vielä suoraan agilitytreeneihin ja siellä poika toimi jälleen todella hienosti!

Kesän hieno Jyväskyläviikonloppumme sai siis jatkoa. Kesällä kävimme Annelta käsin kahdessa näyttelyssä. Lauantaina Vekku sai viimeisen valioarvoon vaadittavan sertifikaattinsa, Sunnuntaina Piitu teki perässä saman! Tänä viikonloppuna lauantaina Piitu läpäisi luonnetestin hyväksytysti ja sunnuntaina oli Vekun vuoro! Nythän tosiaan sekä Piitusta että Vekusta tuli Suomen Muotovalioita! Näin ollen voisi sanoa että meidän nuoripari on valioitunutkin "käsi kädessä" ;)

Onnea siis vielä kovasti Annelle ja kiitos kun saimme Piitun kanssa teille tulla! Kiitokset myös Nonnalle lauantain kyydityksistä ja tietenkin myös kaikille taustajoukoille ;) Nyt on taas yksi "etappi" Piitun kanssa saavutettu (meille se totta tosiaan on saavutus), eihän nuo pisteet päätä huimaa, mutta minulle tuo koira on silti se paras! Kiitos vielä Immulle ja Nooralle tuosta ihanasta neidistä!

Alla vielä muutama Piitusta ja Vekusta näpsäisty "kihlakuva". Ne hääkuvat tulee sitten vasta keväällä ;)





14.10.2007 Tänään kävimme SCY:n Pohjois-Suomen alaosaston järjestämässä paimennuspäivässä Kalajoella. Lähdimme aamulla Maijun kanssa yhdeksän aikaan ajelemaan ja pienten mutkien ja Teiden kautta pääsimme lopulta ajoissa perille. Ensiksi Katja Jyrinki kertoi yleistä paimmennuksesta ja päivän kulusta, jonka jälkeen pääsimme ihan oikeisiin hommiinkin. Collie toisensa jälkeen pääsi testaamaan taitojaan paimentajana, ja kaikilla meni kyllä omaan silmään varsin mallikelpoisesti ekakertalaisiksi :) Piitu yllätti itseni kyllä täysin, sillä se näytti välillä jopa siltä, niin kuin oisi tasan tarkkaan tienny, mitä tässä nyt pitikään tehdä. Ei pelännyt lampaita eikä käyttäytynyt epävarmasti tai mitään, todella innokkaan näköistä työskentelyä koko ensimmäinen paimennuspätkä. Ensimmäisen kierroksen jälkeen pidettiin pieni tauko, jonka jälkeen kierros aloitettiin alusta. Täsäs vaiheessa Piitu kyllä taas yllätti omistajansa, mutta tällä kertaa ei niin positiivisesti. Neitiä ei olisi yhtäkkiä voinut vähempää kiinnostaa jotkut lampaat. Lampaan kakka kyllä kiinnosti. Omistajalla siinä vaiheessa pimahti ja paimennus loppui siis hieman ikäviin tunnelmiin meidän osaltamme. Oli kuitenkin mukava nähdä koiran ensireaktio paimentamiseen. Ehkä tilaisuuden tullen kokeilemme joskus uudestaankin, omistaja oli vielä itse niin pihalla tämän asian suhteen.. Maijulle vielä kiitosta kyydistä ja matkaseurasta ;)



13.10.2007 Jäänyt kyllä taas vähän kuulumiset kirjoittamatta. Viime viikonloppu meni Oulun KV näyttelyssä talkoilemassa ja kävihän tuo Piitukin kehässä EH:n hakemassa. Onnittelut vielä komealle Vekku-pojalle joka nappasi ensimmäisen cacibinsa ollen VSP!
Tänään sitten oli vuorossa tokokisat Torniossa. Odotukset eivät olleet korkealla vähäisen reenaamisen vuoksi, mutta kyllä sitä odotti että se motivaatio olisi ollut hieman korkeammalla kuin mitä se lopulta oli. Luoksepäästävyydessä koira istui kuin tatti sivullani ja siitä tulikin täydet pisteet. Vuorossa oli sitten seuraavaksi paikallaolo, jota panikoin kenties eniten. Turhaan. Kaikki meni loistavasti, hieman levottomuutta oli havaittavissa omaan silmään, mutta ilmeisesti tuomari ei sitä tavoittanut, sillä 10 siitäkin napsahti! Voi että olin onnellinen sen jälkeen. Kaksi minuuttia sydän hakkasi kuin hullu ja kädet tärisivät, kun niin paljon jännitti paikallaolon aikana. Siihen sitten loppuikin jännitys ja loppujen liikkeiden suorittamiseen menin varsin hyvillä mielin, no se mieli muuttui aika äkkiä. Seuraamisessa koiraa ei olisi voinut vähempää kiinnostaa, ei sitten ollenkaan. Perusasennoista ei tietoakaan ja käännöksissä käveli päin seiniä, kyllähän se toki mukana tuli mutta ei se kovin kaunista ollut. Antoi se tuomari lopulta 7 arvosanaksi. Vapaana seuraaminen ei mennyt yhtään sen paremmin, käännöksissä jatkoi vain suoraan ja kulkuaukon kohalla yritti karata kehästä. 5 kuitenkin saatiin säälipisteitä. Maahanmenossa tuli oma moka. Koira meni istumaan, josta sitten yritin antaa käsimerkin maahan, olisi vain suoraan pitänyt käskyllä karjaista, olisi se mennyt ja oltaisiin se kasi saatu sitten, nollille meni, sillä käsimerkillä kyllä valui alemmas, mutta kyynerpäät eivät koskeneet maata joten ei sitä voi maahanmenoksi sanoa. Luoksetulo alkoi erinomaisen lupaavasti. Jäi istumaan kuin tatti ja katsoi perään, tuli kuin raketti kohti ja .... meni ohi suoraan kulkuaukkoa kohti! Taisin joutua vielä kahdesti sen takaisin karjaisemaan ennen kuin tuli. Siinä vaiheessa teki mieli keskeyttää jo koko suoritus. Siinä vaiheessa alkoi koiraan tulemaan jopa jotain tolkkua kuitenkin. Seisominen meni oikein mallikkaasti, mutta tuomari rokotti siitä kun käännyin käskyn jälkeen katsomaan koiraa, jäikö se seisomaan. Hyppy samoten meni hienosti, mitä nyt Piitu alastullessa taittoi jalkansa pahan näköisesti, mutta jäi silti seisomaan, tuomari rokotti pisteen verran perusasennon ennakoinnista. Kokonaisvaikutukseksi saimme yhdeksikön, tuomarin sanoin "ei se minusta kuitenkaan tottelematon koira ole" :) Ihan hyvä mieli kisasta jäi vaikka itse suoritus olikin aika pyllystä. Mutta tuo paikallaolo pelasti kaiken, sitä kun on viime kisojen jälkeen reenattu ja reenattu ja reenattu ja vielä vähän reenattu, ihan alkeista asti alusta loppuun. Näköjään kannatti! Kuukauden päästä sitten seuraaviin kisoihin, toivottavasti etes kakkostuloksella jo.

10.9.2007 Huh mikä mätsäriviikonloppu.. Perjantaina haettiin Riitalta Bertel meille kotiin viikonloppukyläilyyn, tarkoituksena käyttää poikaa kahdessa mätsärissä viikonlopun aikana. Yö meni pojan kanssa hyvin ja Piitu ja Bertel tulivat taas oikein hienosti toimeen keskenään. Lauantaina Anu tuli Kiiransa kanssa sitten meille ja suuntasimme auton nokan kohti Herukkaa, josta haimme sitten vielä Urpon (Punapaulan Urpo) kyyttiin. Sitten lähdimme neljän koiran, kolmen ihmisen ja kolmen häkin täyttämässä autossa kohti Iitä. Ilmoittauduin Piitun kanssa junior handleriin ja isoihin aikuisiin, Bertelin kanssa isoihin pentuihin ja Urpon kanssa isoihin aikuisiin. Junior Handlerissa oli viisi (?) kilpailijaa, Heidi voitti Diivan (Punapaulan Sultsina) kanssa ja me olimme Piitun kanssa heti kakkosia :) Isoissa pennuissa Bertel esiintyi hienosti ja sai sinisen nauhan ollen lopulta sinisten toinen. Anu kävi Piitun kanssa kehässä, tuloksena myös sininen nauha. Urpon kanssa menin itse ja poika esiintyi kuin vanha tekijä (mitä se kyllä onkin), saimme punaisen nauhan. Sinisten kehässä vein Piitun ja olimme lopulta sinisten toisia, Urpon kanssa olimme punaisten kehässä neljänsiä, eli hieno päivä kaiken kaikkiaan :)

Sunnuntaina oli sitten vuorossa Perämeren Bassettien järjestämä match show. Ilmoitin jälleen itseni Piitun kanssa junnuihin ja isoihin aikuisiin, lisäksi ilmoitin Bertelin pentuihin. Junnuja oli 15, joten mitään kummempaa en odottanut, yksittäisliikkeet ja seisotukset meni mielestäni hyvin, mutta tipuimme neljän parhaan joukosta pois. Bertelin kanssa pennuissa poika esiintyi jälleen mallikelpoisesti ja saimme punaisen nauhan, punaisten kehässä tuomari seisotti koiria niin pitkään, että Bertel ei lopulta enää jaksanut ja seisotukset menivät vähän sählingiksi, poika kyllä liikkui upeasti! Joka tapauksessa putosimme neljän parhaan joukosta pois. Anu meni taas Piitun kanssa kehään ja haki Piitulle punaisen nauhan, nätistihän tuo Piitu esiintyy muillakin, mitä nyt vähän meinasi olla minun (tai makkaran) perään aluksi :D, Punaisten kehässä tipuimme jälleen Piitun kanssa neljän parhaan joukosta pois.

Viikonloppu oli raskas, mutta mukava. Bertel on kehittynyt huimasti, vielä kuukausi sitten poika ei jaksanut kehää edes ympäri kiertää saatika seisoa paikoillaan ja pelkäsi kaikkia koiria ja vieraita ihmisiä, häkkiinkin oli kamalaa mennä. Nyt poika liikkuu todella hienosti ja seisottamisessakin kehitymme koko ajan. "näyttelytilanne" on Bertelille jo tuttu eikä melu ja ahtaus enää poikaa häiritse, kevythäkissä ollaan rauhassa vaikka viisi tuntia jos sikseen tulee :) Vielä kun vain jaksetaan jatkaa harjoituksia niin pojasta saadaan vielä esimerkillisesti käyttäytyvä näyttelykoira ;)

17.8.2007 Kuulumisia.. Piitu tosiaan aloitti juoksunsa, ja tokotaukoa pidetty koko se aika. Mätsärissä kävimme 8.8. Ensin olin Bertelin (Punapaulan Bertel) kanssa isoissa pennuissa. Bertel sai sinisen nauhan eikä sijoittunut enää sinisten kehässä, taisi väsy iskeä reppanaan kuuman, pitkän ja tapahtumarikkaan päivän seurauksena. Anu oli Kiiransa kanssa myös isoissa pennuissa ollen hienosti sinisten toisia! Bertelin jälkeen oli vuorossa Piiturainen. Piitu sai rutiininomaisen suorituksen seurauksena punaisen nauhan ja punaisten kehässä olimme lopulta neljänsiä. Anni ja Heidi olivat myös afgaaneiden kanssa isoissa aikuisissa, lopulta Anni oli Divan (Punapaulan Sultsina) kanssa BIS6 ja Heidi Safin (Punapaulan Sahrami) kanssa BIS2!! Onnea molemmille! :) Tälle viikolle pyörähdämme taas Piitun ja Bertelin kanssa mätsärissä 18.8.

Viime viikonloppu meni sitten Joensuun näyttelyissä. Lähdimme perjantaina isän kanssa Lieksaan mökille autolla, josta lähdimme lauantaiaamuna ajelemaan Joensuuhun päin. Nahkakehä alkoi vasta 12.40, mutta aamulla katsoin ensin afgaanikehää jossa Valtti (Punapaulan Valtti) oli "PU-5" ja sai vara-sertin ja Safi (Punapaulan Sahrami) sai eh:n. Lisäksi toimin pehkokehällä handlausapurina ennen nahkakehää. Lyhytkarvaisia collieita oli ilmoitettu 27 kappaletta ja tuomarina toimi Natalja Nekrosiene, Liettualainen kasvattajatuomari, joka piti varsin tiukkaa linjaa. Avoimen luokan narttuja oli 8, Piitu oli lopulta Avo-eh4. Arvosteluun olen tyytyväinen, koska muuta huonoa ei löytynyt kuin liian lyhyt askel ja se johtui täysin Piitun innottomuudesta juoksujen vuoksi sekä siitä, että meidän neiti ei suostu nykyisin sorapohjalla juoksemaan kauniisti.. Sinänsä siis vähän tyhmää edes lähteä sorakenttäiseen näyttelyyn kun asia on tiedossa. Vekku-poikakin kävi kehässä tuloksena eh1.

Joensuusta nappasimme siis Annen ja Vekun kyytiin ja ajelimme takaisin mökille Lieksaan. Hieman mietimme miten Vekku ja Piitu tulee juoksujen aikana toimeen, mutta hyvin se lopulta meni kun toisen piti mökissä ja toisen asuntovaunussa ja lenkitti koirat eri aikaan :) Sunnuntai-aamuna lähdimme sitten taas seitsemän aikaan ajamaan Joensuuhun päin jossa kehä alkoi jo yhdeksältä. Tuomari Svein Helgesen oli kymmenisen minuuttia myöhässä ja piti myös varsin tiukkaa linjaa. Vekku oli jälleen eh1, mutta Piitusta tuomari ei ilmeisesti tykännyt, tuloksena (yllättäväkin) H. Ja arvostelu lauantain arvostelun vastakohta joiltakin osin. Toki tuo H jäi hieman kaivertamaan, varsinkin kun arvostelu oli täysin omaa näkemystäni vastaan. Onnistunut viikonloppu kuitenkin muilta osin. Nyt en sitten tiedä ilmoitanko Piitua enää loppuvuoden näyttelyihin vai annanko olla ensi vuoteen asti. Vaihtoehtona toimivat Oulu kv ja Messari.

Vielä sen verran tulevaisuuden suunnitelmia, että pääsimme Piitun kanssa kahteen luonnetestiin varasijalle, täytyy toivoa että paikka napsahtaa. Pentujakin ehkä olisi ensi keväälle suunnitelmissa, vuotta aikaisemmin siis kuin alunperin oli tarkoitus, mutta sen näkee lopullisesti vasta ensi keväänä toteutuuko nämä suunnitelmat ;)

5.8.2007 Tänään sitten huomasin että Piitulla on alkanut sitten juoksut.. Ei sitten huonompaan aikaan kun viikon päästä olisi Joensuun näyttely ja yöpyminen/matkustaminen Vekku-pojan kanssa ja kahden viikon päästä sitten toko-kisat joihin nyt luonnollisesti ei ole asiaa :s saapas nähdä tuleeko sittenkään tälle syksylle sitä tk1:stä.. Harmin paikka, ei voi muuta sanoa..

22.7.2007 Huh mikä päivä. Aamulla lähdimme kuuden aikaan ajelemaan kohti Pelloa. Illalla en edes pessyt Piitua. Paikan päälle päästyäni ja kuullessani pitkäkarvatulokset suurimmat mietinnät kohdistui lähinnä siihen, saako Piitu Rainerilta tänään Hyvän vai Tyydyttävän. Narttuja oli ainoastaan kaksi. Suureksi yllätykseksi saimme molemmat Erinomaisen ja luokka-/pn-kehässä Rainer osoittikin meidät ykköseksi! Kehui kyllä Piitua kovasti siinä kehässä ja lämmitti kyllä kovasti mieltä kuulla kerrankin tuosta koirasta jotain hyvääkin :) ja vieläpä ammattilaiselta. Lopulta olimme VSP FIN & S MVA Kangasvuokon Starrayn jälkeen. Mutta kyllä oli hymy herkässä päivän jälkeen :)

VSP Pinehillside's Passed Wonder ; ROP Kangasvuokon Starray
(anteeksi kuvan huono laatu)

21.7.2007 Tänään pyörähdimme Muhoksella ryhmänäyttelyssä. Lyhytkarvaiset colliet arvosteli Ritva Raita ja kyseiseltä tuomariltahan Piitu on vuosi sitten saanut sertin ja ollut vsp. Halusin siis ihan mielenkiinnolla käydä katsomassa vieläkö tuomari Piitusta pitää vai onko koira muuttunut ihan kamalaksi. Noh, jälkimmäinen osui ehkä oikeaan. Näin jälkeen päin tuntuu että arvostelusta saa etsimällä etsiä jotain hyvää, niin shittiä se meinaa olla. Saimme silti eh:n. Iltäpäivällä oli sitten vuorossa minun ensimmäine Junior Handler-kisani, johon osallistuin puoliski kavereiden painostuksesta. Vanhempien sarjassa kilpailijoita oli 7 ja tuntui jo nuorempien sarjaa katsellessa että kaikki ovat niin hyviä ettei meillä ole mitään mahdollisuuksia. Noh, Maijan pessimistisyyshän tiedetään. Kehässä tuomari kierrätti koirat ensin kahdesti ympäri, jonka jälkeen aloitti yksityisarvostelun. Koiran kanssa täytyi tehdä ensin T-kirjain, jonka jälkeen L-kirjain, ne sujuivat kohtalaisen hyvin, tosin takaisin tullessa unohdin paikantaa tuomarin ja kävelin aivan vinoon ja lisäksi unohdin antaa Piitulle seiso-käskyn. Kun kaikki oli arvostelu yksinään, tuomari kierteli koirien välissä ja minä unohdin taas väistyä koiran tieltä tuomarin tullessa kohdalle, en kuitenkaan pahasti ollut tiellä. Lopuksi tuomari teetti kaikilla vielä yksitellen kolmion, se meni meiltä jo hyvin Piitun kanssa eikä suurempia mokia tullut. Sitten alkoi tulosten julkistaminen. Odotin että minut ja Piitu sanottaisiin heti alkupäässä, koska vastassamme oli paljon kokeneempia handlereita kuin minä. Mutta siinä vain porukka hävisi ympäriltä ja lopulta tuomari julisti meidät vanhempien sarjan voittajaksi!! Olin kyllä niin puulla päähän lyöty ettei ikinä. Noh, tässä vaiheessa loppui lihapullat enkä ehtinyt hakea lisää kun oli vielä loppukilpailu nuorempien sarjan voittajaa vastaan. Tuomari juoksutti meillä yksitellen kahdeksikon, minkä koin todella haastavaksi koska en ollut ikinä aikaisemmin sitä yrittänyt. 8 meni kuitenkin todella hyvin omasta mielestäni, mutta tuomari julisti kuitenkin nuorempien sarjan voittajan (Saija Kaipainen) päivän parhaaksi perustelunaan että minä jään kuulemma tuomarin eteen tullessa koiran ja tuomarin väliin.. Noh, hällä väliä kun tavoitteena oli uskaltautua virallisiin kisoihin ja lopputuloksena onkin vanhempien sarjan voitto! :) Piitu oli kyllä niin hienosti että sain totta vie olla neidistäni ylpeä! Näytti tänään sen paremman puolen itsestään ja esiintyi todella nätisti ja rauhallisesti. Päivän kruunasi Ukkoloiden (Kennel Windy Forest's) Glorian (Born to be Gloria) ROP-sijoitus pk. collieissa sertin kera ja kasvattajaryhmän BIS-4 sijoitus! Mahtavaa ja onnea kaikille asianosaisille! Ja kiitokset myös kaikille seuranpidosta ja kyydityksistä ;) Huomenna suuntaamme Piitun kanssa Pelloon Rainer Vuorisen arvosteltavaksi. Odotukset ovat lähinnä H:ssa, että katsotaan sitten huomenna miten käy..



15.7.2007

Piipahdimme Kokkolan kv-näyttelyssä. Riitan kyydillä menimme ja olimme perillä hyvissä ajoin. Ilma oli vähän sateinen, mutta ei mitään kaatosadetta onneksi niskaan saatu. Paineita ei onneksi nyt sertin jälkeen ollut (paitsi että eri olisi mukava saada), no, erihän sieltä tuli, mutta paras narttu-kehästä saimme potkun pihalle. Arvostelun luettuani kyllä ihmettelin miksi olimme erin ylipäätään saaneet, ei nimittäin ollut kovinkaan hyvä arvostelu.. Mutta juu, tulipahan taas yksi reissu tehtyä, ja Annea on aina ihana nähdä ;D. Nahkoja oli ilmoitettu 15 kpl, joista 2 oli poissa. Nahkakehän jälkeen pääsin vielä esittämään yhden afgaaninvinttikoiranartun (Kesäheinan Kastanja), Kastanja sai erittäin hyvän ja oli luokkansa kolmas. Ei hullummin. Mutta ensi viikolla tähtäämme sitten Muhokselle, jossa nahkoja on 9 kpl ja Pelloon, jossa nahkoja on 7 kpl. Saapa nähdä mitä tuleman pitää.

21.-24.6.2007 Nyt on sitten mökkikausi tälle kesälle avattu, eli juhannus meni Pielisen rannalla Lieksassa oleillessa. Piitu oli oikein innoissaan kun ei hihnassa tarvinnut koko viikonloppuna olla ja sai paimentaa laumaa kasaan koko ajan. Uimaan ei sitten vahingossakaan menty tietenkään. Käytiinhän tuota myös suomenpystykorva Noroakin moikkaamassa ja itikoiden syötävänä oli mukava keskenään pienet painimatsit ottaa ;) Kaiken kaikkiaan varsin onnistunut reissu ja juhannus, vaikkei sitä näyttelyssä saanutkaan viettää tänäkään vuonna..

8.-10.6.2007 Käytiin vähän maailmanmatkailemassa Piitun kanssa. Perjantaina ajelimme Äänekosken kautta Jyväskylään Annen ja Vekun luokse kyläilemään. Lauantaina sitten lähdettiin neljästään Tiinan kyydillä ajelemaan Kangasniemelle, kovasti luulimme että olisi kiire, mutta kehät olivat jo pelkästään tunnin myöhässä joten 1½ tuntia siellä perillä sai odotella. Tuomarina oli Raija Tammelin ja itse en eriä jaksanut odottaa, vaikka tietenkin toivoin sitä. Vekku kävi kehässä ja sai erin ollen lopulta PU2 ja saaden viimeisen SERTinsä! Piitu sai EH:n mielestäni ihan kivan arvostelun kanssa, silti vähän harmitti ;) Sunnuntaina lähdimme sitten Jämsänkosken suuntaan, jonne nahkoja oli ilmoitettu 14 kappaletta. Lauantain EH:n jälkeen en Rune Fagerströmiltä odottanut yhtään parempaa tulosta. Mutta kuinkas lopulta kävikään, ERIn kanssa kehästä tulla tupsahdimme ja vielä pn kehästä kolmosina ja sen viimeisen sertin kanssa! Oli kyllä omistaja niin pöllämystynyt kuin voi olla, mutta toki onnellinen, ja hieman haikea. Mahtava reissu kerta kaikkiaan ei voi muuta sanoa. Sekä Vekku että Piitu on nyt luonnetestiä vaille suomen muotovalioita! Eikä edes iho kärähtänyt tällä kertaa, kiitos aurinkorasvan. Mutta kiitoksia Tiinalle ja Elinalle kyydityksistä ja Annelle erityiskiitokset seurasta ja majapaikasta! Joskus uusiksi ;) ja vielä kerran suuret onnittelut komealle Vekku-pojalle!

5.6.2007 26.5. kävimme siis Piitun kanssa ensimmäisissä virallisissa tokokisoissa jotka eivät menneet aivan suunnitelmien mukaan. Periaatteessa tavoitteenamme oli vain päästä itse kisoihin, mutta mielessä kyllä kävi että se kakkostulos pitäisi saada. Noh, tuloksena oli nippa nappa kolmostulos ja 105 pistettä. Sen tiesin kyllä jo heti lauantaiaamuna, että huonosti tulee käymään, sillä vettä satoi aivan kaatamalla koko aamun, ja sade yltyi vain kisapaikalla. Luoksepäästävyys meni hienosti ja siitä tulikin (ainoa) kymppi. Paikallaolo otettiin kahdessa ryhmässä, olimme onneksi toisen ryhmän ensimmäisiä, eli pääsimme sentään reunaan makaamaan. Sade yltyi entisestään paikallaolon alettua, ja ensimmäisen ryhmän viidestä koirasta taisi kaksi koiraa pysyä paikallaan vaaditun kaksi minuuttia. Meidän ryhmän tullessa sade ei hellittänyt hetkeksikään, päinvastoin. Ryhmässämme oli kuusi koiraa, Piitu nousi odotetusti ~ puolen minuutin jälkeen istumaan, mutta omaksi yllätyksekseni pysyi siinä oikein nätisti eikä yrittänyt edes lähteä minun tai muiden koirien luo, aloin jo elätellä toivoja vitosesta. Noh, muutamaa kymmentä sekuntia ennen ajan täyttymistä eräs koirista otti ja rupesi riehumaan/rähisemään saaden kaikki koirat nousemaan.. paitsi Piitun. Neiti vain odotteli muiden riehuessa että joko minä tulisin sen vapauttamaan. Noh, ”häirikkö” suljettiin paikallaolosta ja muiden suoritus uusittiin. No eihän siitä mitään tullut, Piitun hermot oli jo menneet ja sade teki tehtävänsä ja neiti päätti että tässähän ei enää maata. Meidänkin ryhmän kuudesta koirasta kaksi makasi tarvittavat kaksi minuuttia paikallaan, yksi istui. Piitu oli häkissä muiden koirien suoritusten ajan, sillä kilpailimme vasta numerolla seitsemän, sade rupesi pikkuhiljaa hellittämään verrattuna paikallaolon aikana olleeseen kaatosateeseen. Lopulta oma vuoromme tuli, ja ohjaajaa tietenkin jännitti enemmän kuin laki sallii. Olin muiden suorituksia seuratessa havainnut kentän reunamilla olevan hajuläiskän, johon monen koiran seuraaminen oli töpännyt ja tämähän hirvitti sitten vain entisestään. Hihnassa seuraaminen meni ihan nätisti mielestäni, eikä Piitu kiinnittänyt suurempia huomioita hajuläikkään, mutta tuomarin mielestä avustin joissakin kohdissa liikaa hihnalla, joka kulki selkäni takaa (tästä on minulle ennenkin huomautettu, mutta jostain syystä en ikinä ota opikseni), lopputuloksena siis 7. Vapaana seuraaminen alkoi oikein lupaavasti ja olin varsin tyytyväinen… siihen hajuläikkään asti, koira jämähti sinne ja jouduin muutamat lisäkäskyt antamaan saadakseni sen takaisin seuraamiseen, mutta koiran mielenkiinto oli jo mennyt. Lopuksi tuomari vielä mietti meille pisteiden antoa, mutta omasta mielestäni ei sellaisesta voi edes antaa pisteitä. Niimpä siitä nollat rapsahti, harmitti vaan se haju.. Liikkeestä maahanmeno oli hieno, ainut vain että seuraaminen oli ihme haahuilua ja tuomarin mukaan Piitu ennakoi…jotain.. Siitä ei lopulta kukaan ottanut selvää. Luoksetulo oli tuomarin mielestä muuten erinomainen, mutta Piitu päätti kiertää taas muutaman metrin selän takaa ennen kuin tuli sivulle, niin joutui tietenkin vähän pisteitä laskemaan. Liikkeestä seisominen oli mielestäni lähes täydellinen, mutta jostain syystä siitä tuli 8½, en muista mitä tuomari sanoi perusteluksi. Estehyppykin meni oikein loistavasti, siitä sitten ysi, koska tuomarin mielestä yritti omatoimisesti käskyn jälkeen tulla vielä estettä kohti. Neljään viimeiseen liikkeeseen olin kyllä tyytyväinen, enää seuraamiset ja paikallaolot kuntoon ja sitten olisikin jo jotain mahdollisuuksia kunnon tuloksiin. Kokeen kaikki tulokset näet täältä

19.5.2007 Tänään lähdin Lindan houkuttelemana käymään Haukkukeitaalla terrierimessuilla ja match show'ssa. Alunperin oli tarkoitus ilmoittautua Piitun kanssa vain Junior Handleriin pitkästä aikaa, mutta lopulta ilmoitin sen myös isoihin aikuisiin. Tuomarinmuutosten takia kehät vähän viivästyivät, mutta ei pahasti. Junnuissa meitä oli viisi ja sijoituimme lopulta Piitun kanssa toisiksi! Ihan hyvä näin sillä ensimmäisille oli palkinnoksi iso ruokasäkki jota en kyllä olisi kotia saanut raahattua bussilla ;D Junnujen jälkeen alkoikin jo isot pennut joita oli yllätyksekseni vain kuusi ja melkein heti alkoikin sitten isot aikuiset ja olimme heti ensimmäisessä parissa. Parinamme oli sekarotuinen ja Piitu esiintyi nätisti ja saimme punaisen nauhan. Isoja koiria oli varsin vähän (~10) ja loppujen lopuksi sijoituimme punaisten saaneista toiseksi. Mätsäri oli mielestäni loistavasti järjestetty ja palkinnot olivat todella hyviä! Kiitos myös Lindalle mukavasta seurasta ;)

12.5.2007 Vihdoinkin pääsimme näyttelytuntumaan tälle vuodelle. Viime viikonloppuna oli ohjelmistossa Leppävirran ryhmänäyttely, jonne saimme sitten aamuviideltä lähteä Jaakon ja Anun kanssa ajelemaan. Leppävirralle nahkoja oli ilmoitettu 18 kpl, joista lopulta kaksi oli poissa. Paikan päällä tapasinkin sitten Riikan ja kohta huomasinkin, että olinkin luvannut esittää Viirun (Sontikan Salamatkustaja). En siis ikinä aikaisemmin ole vierasta koiraa esittänyt, saatika sitten urosta. Noh, loppujen lopuksi kehät menivät hyvin pieniä kömmähtelyjä lukuunottamatta ja Viiru oli PU1 VSP ja sai Sertin, nyt poika onkin sitten sertiä vaille valio. Piitulla ei aivan yhtä hyvin mennyt, tuloksena EH3, tarvitsee kuulemma vielä aikaa, muuten arvostelu oli oikein hyvä. Päivän jälkeen oltiinkin sitten järkyttävän väsyneitä ja sellainen 800 km tulikin päivän aikana ajeltua..
Tänään sitten oli vuorossa Oulun perinteinen äitienpäivänäyttely (joka järjestettiin tänä vuonna sitten viimeistä kertaa). ERIä lähdimme hakemaan, kun alkuvuonna sitä ei ole vielä kuulunut. Lähtö olikin hieman säätämistä koska jouduimme menemään Raatiin bussilla äidin, Piitun ja häkin kanssa. No paikalle selvittiin ja kun kehään päästiin niin lopputuloksena ERI1 ja PN4, eli varsin mukavasti ;) täysin sama tulos kuin Oulun viime näyttelyssä. Oulun näyttelyyn oli ilmoitettu nahkoja 18 kpl joista 5 kpl oli poissa. Rotukehän jälkeen Piitu meni vielä Katrin kanssa Junior Handleriin jossa Piitu esiintyi mielestäni nätisti. Katri ja Piitu pääsivätkin ensin jatkoon mutta eivät enää sijoittuneet. Kiitos kuitenkin Katrille Piitun kauniista käsittelystä :). Nyt on sitten vajaan kuukauden tauko näyttelyistä, saa turkkikin vähän mustua ja kasvaa, sitten onkin jo ensimmäiset näyttelyt avoimessa luokassa.


Katri ja Piitu Junior Handlerissa

1.5.2007 Kävimme tänään taas Piitun kanssa pyörähtämässä vappupäivän kunniaksi mätsärissä. Tuomarina isoilla koirilla oli Emma Pirilä ja Piitu sijoittui hienosti Isojen aikuisten punaisten toiseksi :) Päivä oli todella kylmä ja sekä koira että omistaja vain hytisivät kehässä kylmästä, mutta niin taisi moni muukin tehdä. Kiitokset jälleen Lindalle, Anulle ja Saanalle seurasta ;)

22.4.2007 Käytiin tänään sitten KiiKon järjestämässä mätsärissä ja Piitu otti ja repäisi ollen BIS1! Uskomatonta mutta totta. Myös Junior Handler kilpailussa sijoituimme toiseksi, eli ei mikään turha reissu ;) Tuomarina Junior Handlerissa ja Isoilla koirilla toimi Johanna Karppinen ja BIS-kehässä tuomaroivat Johanna Karppinen ja Marika Tähti. Kiitokset Saanalle ja Mallalle seurasta ja kuskille kiitokset odottelusta ja kyydistä! Onnittelut myös Mallalle & Amalialle Lapsi ja Koira-kisan toisesta sijasta ja samoin Saanalle & Amalialle Isojen Pentujen kakkossijasta!

8.4.2007 Eilen kävimme aamusta ensin Huuko-tollerin ja Julian kanssa Pyykösjärven rannalla lenkillä, valitettavasti kamera jäi kotia joten kuvia ei ole :( Myöhemmin päivällä Anu ja Kiira-vauva tulivat käymään. Hieman meinasi Kirppua aluksia pelottaa tuo meijän iso ja ruma Piitu mutta vähän ajan kuluttua se Piitu taisi enemmän Kiiraa pelätä.. pöhkö koira. Veikkaampa että näistä kuitenkin vielä kaverit kehkeytyvät jahka Kirppu tuosta vielä kasvaa :) Joten teimpäs neideille jo oman albumin tuonne galleriaan. Siellä muutamia kuvia tyttösistä :) Tein myös Piitulle oman treeniblokin, jonka osoitteen julkaisen ehkä sitten kun saan alettua pitämään sinne jonkin näköistä treenipäiväkirjaa.


1.4.2007 Oulussa alkaa olemaan jo kevään tuntua kun ei takkiakaan enää lenkillä tarvitse, hupparilla pärjää. Rapakelit kyllä on välillä mahtavat ja joka lenkin jälkeen saa kylppärissä koira käydä, mutta se kuuluu kevääseen. Piitun kevät on kyllä varsin ikävää aikaa kun Helmi-kaveri on mammalomalla hoitamassa neljää suloista pentuaan (ei se Piitu sitä tietenkään tiedä, luulee vain että Helmi on hylännyt sen), mutta hyvin on Piitu ilman kaveriakin pärjännyt. Kävimme 21.3. kuvauttamassa Piitun lonkat ja kyynärät ja nyt vain odottelemme sitten tuloksia Kennelliitosta, eläinlääkärin lausunto lupaili kuitenkin hyvää. Emännällä järetön hinku jo näyttelyihin ja tokokisojakin ollaan toukokuulle katseltu, mutta takapakin takia pitää katsella vieläkö silloinkaan uskaltaudutaan.. (miksi tämän pitää olla näin vaikeaa?) Mutta ehkä tämä tästä kevään mittaan, Oulun näyttelyynkin enää reilu kuukausi :)

18.3.2007 Tänään olikin vuorossa vierailureissu. Puolen päivän aikaan kävimme hakemassa Saanan ja Ilonan ja Amalian Tietomaan parkkipaikalta ja suuntasimme kohti Halosenniemeä Nooran luo. Kymmenpäisen lauman kanssa olikin mukava riekkasta, vaikka välillä saikin vähän turpiin ja joutui yksinkin leikkimään ;) saimme hienoja kuvia (kiitos niistä Teijalle ja Nooralle!) ja muutenkin kaiken kaikkiaan mukava reissu. Saga ja Frida-vauvakin olivat niin hurmaavia että pitää oikein kuvat pistää tänne näistä söpöliineistä ;D.


4.-7.3.2007 Tänään kotiuduimme Piitun kanssa tämän vuoden hiihtolomareissulta. Olimme muutaman päivän Anun ja villakoira Lukan mukana Luusuassa Anun mökillä. Sunnuntaina lähdimme ajelemaan ja hyvinhän se Piitu matkusti vaikka hieman epäili tuo vieraassa autossa matkustaminen. Lukan kanssa tultiin myös varsin hyvin heti alkuun toimeen vaikka vähän pitikin pukkihyppelyä leikkiä välillä. Lenkkimaastot olivat kuitenkin houkuttelevat ja luntakin riitti. Maanantaina Piitu ja Luka pääsivät kokeilemaan, miltä rekikoirista tuntuu. Pitihän se ahkio jotenkin mäkeä ylöskin saada ;) ja hyvinhän ne koirat sitä veti, ainakin kun joku käveli makupalan kanssa edellä. Tiistaina sitten päästiinkin ihan kokeilemaan vauhdin hurmaa moottorikelkan perään kiinnitetyssä reessä. Hieman meinasi Piitua ensin hirvittää, mutta pienen ajelun jälkeen oltiin jo niin rentoina kuin oltaisiin aina istuttu siinä. Yöt häirittiin Anua ja Maijaa valtaamalla mahdollisimman suuri tila sängystä ja herättämällä aamulla ennen kahdeksaa että nyt tarttis jo ruokaa. Karvan tiputuskin alkoi juuri sopivasti viikonloppuna, ehkä se ehtii toukokuuhun mennessä kasvaa takaisin *toivoo oikein kovasti*. Mutta kiitoksia Anulle seurasta ja kun kesti meitä niinkin pitkään! ;)

13-14.1.2007 Voi sitä onnea ja autuutta kun Piitu pääsikin jälleen lenkille Hempan kanssa, eihän sitä edes ensin uskottu todeksi, mutta hetken haistelun jälkeen alkoi jo hoksottimetkin pelaamaan. Intoa riitti koko erossaoloajan edestä. Ja sunnuntaina jaksettiin jatkaa samaan malliin. Nyt kun oli jo hieman luntakin, niin heti oli paljon mukavampaa. Jäällekkin ensimmäistä kertaa uskaltauduttiin, tosin Piitu-arkajalka olisi mielummin pysynyt maissa kun ei meinannut uskoa, että kyllä se jää kantaa. Mutta sitten kun jäälle päästiin niin sitten juostiinkin yksinään ympyrää ja ulistiin, ja toinen säesti vieressä ja tulihan tuota kuorohaukuntaakin harrastettua, että terveisiä vain niille sunnuntaisille pyykösjärven jäällä oleville reippailijoille, meidän koirat ne oli jotka pilasi teidän urheilunautinnon ;). Kuvia tästä koomisesta jäävierailusta löytyy Piitu ja Helmi-osiosta kuvagalleriastamme. Kuvia katsellessa en yhtään ihmettele että collieita moititaan välillä heikkohermoisiksi :D

6.1.2007 Tänään olikin pitkästä aikaa näyttelypäivä, eli aamulla yhdeksän pintaan auton nokka kohti Kajaania ja parin tunnin ajomatka alkoi. Mukaan lähti matkaseuraksi ja kannustimeksi Anu (kiitosta siis vielä Anulle ;D) ja isä tietenkin kuskina. Piitu oli koko matkan varsin rauhallinen, vaikka nukkumaan ei suostunutkaan. Kun hallille pääsimme, vastassa oli odotettua suurempi tungos ja meinasi pienoinen paniikin poikanen iskeä, aikaisemmin ei ollut ihme kyllä jännittänyt yhtään. Odottelua oli sellaisen tunnin verran ja ehdittiin siinä kahden edeltävän rodun kehät katsoa. Koira sai pysytellä häkissä juoksun takia ja taisi olla ihan hyväkin ettei oma alitajuntainen hermostus niin tarttunut siihen. Olin jo aikaisemmin uumoillut että jos EH saataisiin, niin olisin todella tyytyväinen ja kun suurin osa koirista näytti EH:ta saavan, niin tuntemukseni vain vahvistui. No, kehässä käytiin pyörähtämässä ja Piitu meni todella nätisti, olin aivan älyttömän ylpeä tytön kehäkäyttäytymisestä! (oulussa oli nimittäin viimeksi niin häsläystä että). No, EH kuitenkin tuli eli tavoitteisiin päästiin. 4 koiraa kokonaisuudessaan tuomari arvosteli erinomaisiksi. No, kehä katsottiin loppuun ja sitten kierreltiin vielä kaikki pakolliset kojut läpi ja kotimatkalle.