Ässän Muruliina

© ssintti.

Virallinen nimi	Ässän Muruliina	Syntynyt	06.02.2008, VHKR
Kutsumanimi	Muru	Kasvattaja	Oulun Ilo-tallit, evm
Rekisterinumero	VH-45414	Omistaja	ssintti. / Vinlanti
Rotu, skpl, säkä	suomenhevostamma, 158 cm	Väri	liinakko
Koulutustaso	Helppo A, 130cm	Painotus	esteratsastus

Täytti 4 vuotta 06.06.2008.

YLA2 pistein 35 + 31 + 29 + 21 = 116p (kesäkuu 2009)
SLA-II pistein 14 + 16 + 17 + 16 + 20 + 6 = 89p (tammikuu 2010)

Luonnekuvaus

Kun ohitsesi vilahtaa jokin liinaharjainen eläin, se on mitä luultavimmin Ässän Muruliina eli tuttujen kesken Muru. Tamma on varsinainen härpäke olipa sitten kyse mistä vain. Muru on toki hyvin kiltti, mutta sählätessään se saattaa astua vahingossa hoitajansa varpaille. Muru on ihan ok hoitaa, mikäli sen sitoo kiinni. Ulkona sitä ei mielellään harjata sillä jokainen ohi kulkeva hevonen aiheuttaa neidille hirmuisen halun lähteä mukaan ja se alkaa repiä itseään. Muru on todellakin laumasielu ja pitää niin hevosten kuin ihmistenkin seurasta. Tamma antaa harjata joka puolelta ja jalatkin nousevat kavioiden puhdistusta varten helposti. Murulla ei ole pahoja tapoja, se ei uhittele koskaan lainkaan. Ennemminkin se painaa päänsä hoitajansa hartialle ja puhaltaa tyytyväisenä. Rapsutuskin on ehdottoman mukavaa puuhaa - varsinkin harjan alta tai hännäntyvestä. Varusteiden laittaminen ei ole ongelmallista aloittelijallekaan. Silloin muuten niin vauhdikas ja menevä tamma on kiltisti paikoillaan ja antaa ihmisen laittaa suitset päähän ja satulan selkään. Välillä Muru hieman jumputtelee kuolainten ottamisessa, mutta kun sitä tökkää sormella suupieleen, suu aukeaa helposti. Talutettaessa Murulla on vauhti päällä, mutta silti se pysyy käsissä.

Ratsastettaessa Murun vauhti pääsee oikeuksiinsa. Tamma seisoo hiljaa paikoillaan ja odottaa ratsastajan selkäänsä melko rauhallisesti, mutta välittömästi sen jälkeen se olisi menossa. Muru kävelee heti alusta asti todella nopeaan tahtiin, eikä pidä siitä jos joutuu seisoskelemaan kovin kauan paikoillaan. Se on todella energinen aina, vaikka olisi kuinka kurainen ja kurja keli. Muru on sileällä harjoitellessa hieman häslä, se ei tahtoisi oikein kuunnella ratsastajan apuja vaan juosta miten sattuu. Ratsastajan tuleekin siis olla hyvin tarkka siitä, että Muru tekee kaiken pyydetyn heti alusta asti, muuten tulee ongelmia ja paljon. Tamma innostuu todella paljon pienistäkin esteistä ja kiitää välillä sellaista vauhtia eteenpäin, ettei muista enää edes hypätä. Temponvaihtelut ovatkin siis juuri oikea tehtävä tälle neidille! Muru hyppää todella hyvin rauhoituttuaan, eivätkä erikoisemmatkaan esteet ole sille mikään ongelma. Tamma ei jää kyyläilemään niitä vaan menee yli hienolla tyylillä. Maastoesteetkään eivät ole tammalle ongelma, sillä se ei ole turhan tarkka onnistuspaikoista ja se on rohkea ja päättäväinen hevonen. Muutenkin maastoillessa tamman kanssa on hyvin mukavaa, se kun kuuntelee hyvin vaikka tahtoisikin välillä mennä vähän kovaa.

Kisoissa ja muissa tapahtumissa Muru on yhtä energinen kuin kotona. Se kuitenkin kuuntelee ehkä hieman paremmin, mutta on uudessakin paikassa yhtä kärsimätön. Se tahtoisi päästä tutustumaan toisiin hevosiin ja katsella ympärilleen. Siksi Murun kanssa onkin tärkeää, että muistaa verrytellä hyvin, jotta saa tamman kuulolle ja tietoiseksi siitä, mitä pitää tehdä. Suoritukseen Muru keskittyy yleensä hienosti. Vaikka ratsastaja jännittäisikin, Muru suoriutuu tehtävästään yleensä hienolla varmuudella ja rauhallisuudella. Erinomainen kisatamma siis!

Luonteen on kirjoittanut anspe.

Sukutaulu

i. Ässähai sh, 161cm	ii. Hapsutus sh, 154cm	iii. Suoran Veli
		iie. Hakalikka
	ie. Säväkkä sh, 157cm	iei. Sählääjäpoika
		iee. Väkkyrän Kasi
e. Maruliina sh, 155cm	ei. Taskumarkka sh, 156cm	eii. Mahroton
		eie. Tasan Kymppi
	ee. Pikku-Liina sh, 149cm	eei. Liekkipalo
		eee. Nyhverön Tyttö

Murun isä Ässähai on kookas ja upean näköinen suomenhevosori. Se on hyvärakenteinen ja massiivinen ori, jota kelpaa ihailla. Ässähai kilpailee aktiivisesti sekä este- että kenttäratsastuksessa, menestyen molemmissa lajeissa hyvin. Se onkin usein palkintojenjaossa tavattava hevonen. Sillä löytyy useita sijoituksia CCI/CIC* -tasolla ja sillä on muutama hyvä startti myös CCI/CIC** -tasolta. Esteitä se on kilpaillut aina 130cm -tasolla. Ässähailla on vasta muutamia jälkeläisiä, mutta tulemme varmasti näkemään lisää Ässähain jälkeläisiä myöhemminkin.

Isänisä Hapsutus on tyypiltään perussuomenhevonen. Ori on suomenhevosten esteluokista tuttu menestyjä. Se teki kilpailu-uransa aikana tasaisen varmoja suorituksia aina 120cm -tasolla. Se ei katsellut erikoisesteitä ja sen uusinnat olivat upeita katsoa. Hapsutuksen parhaisiin saavutuksiin taitaa kuulua suomenhevosten estemestaruus ja lukuisat voitot kansallisista kisoista. Hapsutuksella on monia jälkeläisiä esteradoilla, mutta yllättävän moni jälkeläisistä on menestynyt myös kenttäratsastuksessa. Isänisänisä Suoran Veli on osittain ravisukuinen, mutta ihan näppärä ratsuhevonenhan siitä kuitenkin tuli. Se kilpailili pääasiassa estepuolella 100-110cm luokkia, mutta siltä löytyy muutamia sijoituksia myös koulupuolella, helppo B -tasolla. Sen jälkeläiset ovat pärjänneet sekä este- että koulukilpailuissa ja muutamat niistä pärjäsivät myös laatuarvosteluissa ja mestaruuskisoissa, mikä on hienoa.

Isänisänemä Hakalikka on enemmän koulupuolella nähty hevonen. Hakalikka kilpaili lähinnä helppo B -luokkia, mutta se on saanut hyviä tuloksia myös helppo A -tasolta. Tammalta löytyy myös muutama estesijoitus 90cm luokista ja se on nähty myös pari kertaa helpoissa kenttäkilpailuluokissa. Hakalikalta löytyy kuusi kivannäköistä jälkeläistä, mutta niistä on vain yksi on menestynyt kovemmassa seurassa. Isänemä Säväkkä on nimensä mukaan sähäkkä ja vaativa hevonen. Se on melkoisen kuuma ratsastaa ja kilpailtaessa oli ratsastajalla oltava rautaiset hermot, jotta ratsastuksesta tuli mitään. Tamma kilpaili melko vähän, koska se stressasi uusissa paikoissa ja se oli hankala hallita radalla. Siltä löytyy nuoruusvuosilta muutama 120cm startti, jotka se starttasi ammattiratsastajan kanssa. Jos se olisi pysynyt koko kilpailuikänsä ammattiratsastajalla, olisi siitä voinut tulla loistava kilpahevonen.

Isänemänisä Sählääjäpoika oli kuvankaunis, mutta vahvaluonteinen ori. Se kilpaili hyvällä menestyksellä kenttäratsastuksessa ja siltä löytyy hyviä sijoituksia myös CCI/CIC* -tasolta. Sählääjäpojan monet jälkeläiset taitavat olla tunnettuja niiden tulisten luonteidensa johdosta. Suurin osa jälkeläisistä on päätynyt ammattiratsastajien kilpailutettaviksi ja ne ovatkin kilpailleet hyvällä menestyksellä sekä este- että kenttäratsastusluokissa. Isänemänemä Väkkyrän Kasi edustaa vanhempaa suomenhevossukua ja -tyyppiä. Se oli matala ja roteva tamma ja se olikin hyvä tamma kärryjen edessä. Se kilpaili muutamia vuosia valjakkoajossa ja menestystäkin tuli. Väkkyrän Kasilla on vain muutama jälkeläinen, jotka ovat kilpailleet vähän, joka lajissa hyvällä menestyksellä.

Murun emä Maruliina on kansallisella tasolla kilpaillut ja menestynyt estehevonen. Maruliina aloitti uransa menestymällä laatuarvosteluissa loistavasti estepuolella. Se oli 6- ja 7-vuotiskautensa nuorella ratsastajalla, joka kilpaili tamman kanssa aluetasolla 90cm luokkia. 8-vuotiaana Maruliina siirtyi ammattiratsastajalle, joka kilpaili vielä samana vuonna tamman kanssa 120cm luokissa ja melkein joka kisoista oli rusetti tuotavana. Tamma loukkasi itsensä 10-vuotiaana ja sillä oli tiedossa pitkä sairasloma. Se astutettiin ja seuraavan vuonna syntyi Ässän Muruliina. Parannuttuaan Maruliina palasi radoille ja myöhemmin sen kanssa tehdään lisää varsoja.

Emänisä Taskumarkka on esteradoilta tuttu hevonen. Se on kilpaillut kansallisella tasolla parhaimmillaan 125cm luokkia. Se menestyi parhaiten 110cm luokissa, mutta siltä löytyy hyviä tuloksia myös 120cm luokista. Taskumarkalla on lähemmäs viisikymmentä jälkeläistä, joista puolet on nähty kansallisilla esteradoilla. Muutama jälkeläisistä on myös kantakirjattu hyvillä rakennepisteillä. Emänisänisä Mahroton oli ryhdikäs ja erittäin hyvän rakenteen omaava ori. Se kantakirjattiinkin aikansa parhaana suomenhevosorina. Mahroton oli elämänsä aikana vain kevyessä ratsastuskäytössä, mutta pääosin se toimi jalostusorina. Sillä onkin paljon jälkeläisiä ja ne ovat näyttäneet kyntensä monissa eri ratsastuksen lajeissa.

Emänisänemä Tasan Kymppi oli sievä ja pienikokoinen suomenhevonen. Se oli rakenteeltaan melko hento, mutta se ei haitannut ratsastusta. Tasan Kymppi kilpaili sekä koulu- että esteratsastuksessa muutamia vuosia, mutta siirtyi varsin pian siitostammaksi. Tasan Kymppi onkin ensimmäisiä tammoja, joka on astutettu orilla Mahroton. Varsasta tulikin menestyvä estehevonen. Emänemä Pikku-Liina on tyypiltään melko ponimainen ja se onkin melkein suomenpienhevonen, vain sentin vajaa. Pikku-Liina kilpaili lähinnä kouluratsastuksessa, koska sen omistaja ei uskaltanut hypätä. Tamma pääsi kuitenkin hyppäämään silloin tällöin, kun lähitallin valmentaja hyppäsi sillä. Tamma olisi varmasti menestynyt hyvin aluetasolla esteratsastuksessa, jos sillä olisi ollut eri ratsastaja.

Emänemänisä Liekkipalo oli näppärä ja kivannäköinen suomenpienhevonen. Ori kilpaili esteratsastuksessa 90cm-100cm luokkia lähinnä aluetasolla. Siltä löytyy muutamia sijoituksia kansallisen tason 100cm luokista, joita se kilpaili nuorempana. Liekkipalolla on melko vähän jälkeläisiä, koska ori ei tullut kovinkaan tunnetuksi jalostuspuolella. Mutta ne muutamat varsat ovat sitäkin menestyneempiä. Emänemänemä Nyhverön Tyttö oli pienehkö suomenhevonen, joka toimi harrasteratsuna. Sillä ratsastettiin säännöllisesti ja käytiin muutamissa valmennuksissakin. Tamma kilpaili myös jonkunverran seuratasolla 80cm ja Helppo B luokkia. Nyhverön Tytöllä on kolme jälkeläistä, jotka ovat kaikki tammoja. Tytön omistaja myi kaksi varsaa ja piti itsellään ensimmäisen. Kaksi muuta päätyivätkin kisakentille uusien omistajiensa kanssa.

Jälkeläiset

s. 24.06.2008 t. Vinlannin Katriina (i. Hillan Kelmi)
s. 05.09.2008 o. Vinlannin Laatukamaa (i. Lollipoppi)
s. 05.05.2009 o. Vinlannin Topias (i. Herra Tapani)
s. 27.07.2009 t. Vinlannin Nopsa-Liina (i. Nopsan Potku)
s. 16.12.2009 o. Vinlannin Tosilaukaus (i. Tuurilaukaus)

Kilpailumenestys

Esteratsastus, ERJ (yhteensä 42 sij.) 02.08.2008, ERJ, kutsu, 110cm, 4/112 02.08.2008, ERJ, kutsu, 120cm, 5/90 23.08.2008, ERJ, kutsu, 110cm, 4/39 23.08.2008, ERJ, kutsu, 110cm, 2/39 24.08.2008, ERJ, kutsu, 120-130cm, 5/33 01.09.2008, ERJ, kutsu, 120cm, 2/50 01.09.2008, ERJ, kutsu, 120cm, 1/50 13.09.2008, ERJ, kutsu, 100cm, 4/18 15.09.2008, ERJ, kutsu, 120cm, 1/99 02.10.2008, ERJ, kutsu, 130cm, 1/23 09.10.2008, ERJ, kutsu, 120cm, 3/59 15.10.2008, ERJ, kutsu, 120cm, 2/60 25.12.2008, ERJ, kutsu, 120cm, 5/50 26.12.2008, ERJ, kutsu, 130cm, 2/50 29.12.2008, ERJ, kutsu, 120cm, 3/64 07.09.2008, ERJ, kutsu, 120-130cm, 2/24 24.10.2009, ERJ, kutsu, 120cm, 1/76 26.11.2009, ERJ, kutsu, 110cm, 5/30 05.12.2009, ERJ, kutsu, 120cm, 5/58 07.12.2009, ERJ, kutsu, 120cm, 3/58

13.09.2008, ERJ, kutsu, 120cm, 4/86 01.10.2008, ERJ, kutsu, 120cm, 3/36 05.10.2008, ERJ, kutsu, 130cm, 6/46 05.10.2008, ERJ, kutsu, 120-130cm, 5/53 31.12.2008, ERJ-Cup, kutsu, 120cm, 5/166 18.01.2009, ERJ, kutsu, 100cm, 6/66 12.02.2009, ERJ, kutsu, 130cm, 3/39 15.02.2009, ERJ, kutsu, 120cm, 2/52 25.03.2009, ERJ, kutsu, 130cm, 2/55 11.04.2009, ERJ, kutsu, 120cm, 4/57 18.04.2009, ERJ, kutsu, 120cm, 8/70 10.05.2009, ERJ, kutsu, 110-120cm, 5/50 11.05.2009, ERJ, kutsu, 110-120cm, 7/50 20.05.2009, ERJ, kutsu, 120cm, 7/49 30.05.2009, ERJ-Cup, kutsu, 130cm, 2/47 13.07.2009, ERJ, kutsu, 130cm, 4/75 11.08.2009, ERJ, kutsu, 120cm, 7/58 02.11.2009, ERJ, kutsu, 100cm, 2/22 27.11.2009, ERJ, kutsu, 110cm, 2/30 28.11.2009, ERJ, kutsu, 110cm, 3/30 13.11.2009, ERJ, kutsu, 120cm, 6/70 16.11.2009, ERJ, kutsu, 130cm, 1/80

Näyttelyt, NJ (yhteensä 0 sertiä)

22.07.2008, NJ, kutsu, 10/11, KUMA, JS
05.08.2008, NJ, kutsu, 8/10, KUMA, JS
05.08.2008, NJ, kutsu, 8/10, KUMA, JS
10.08.2008, NJ, kutsu, 10/12, KUMA, JS
22.08.2008, NJ, kutsu, 9/12, KUMA, JS
20.10.2008, NJ, kutsu, 4/4, KUMA, JS

Kuulumisia

01.01.2010
Vuosi vaihtui, mutta se ei vaikuta mitenkään Vinlannin elämään. Hevoset liikutettiin normaalisiti ja Murukin joutui töihin. Murun kanssa tehtiin vähän puomijumppaa maneesissa. Olin sijoittanut ympyröille kavaletteja sekä maapuomeja. Ylitimme niitä ravissa sekä laukassa ja välillä lyhyemmässäkin muodossa. Lyhyessä laukassa kavaletit tuottivat hieman vaikeuksia hätäiselle tammalle, mutta hetken vääntämisen jälkeen ne sujuivat jo ihan ok'sti. Ravissa tehtävät olivat tammalle helpompia ja pätkittäin se esitti todella upeaa ravia. Niin koottua ja ilmavaa ravia näkee harvemmin Murulta, joten hieno aloitus tälle vuodelle. Lopuksi keventelin tammalla vielä eteen ja alas. Tästä on hyvä jatkaa treenaamista.

28.07.2009
estevalmennus 80-90cm, valmentaja: Anni V.
Muru oli tällä kertaa hieman rauhallisempi, koska ssintti oli edellisenä päivänä tehnyt rankemman koulutreenin. Muru olikin taipuisa ja se kuunteli pienempiä apuja. Aloitimme laukkaamalla pääty-ympyrällä olevan kavaletin yli. Teimme muutamia toistoja molempiin suuntiin. Harjoituksen avulla ssintti sai Murun laukkaa vielä parempaan kontrolliin. Pienen kävelytauon jälkeen ratsukko hyppäsi matalaa jumppasarjaa, jossa oli neljä estettä in and outtina. Muutaman toiston jälkeen korotin sarjan esteitä muutamalla reiällä ja ssintti hyppäsi sen vielä kaksi kertaa. Lopuksi ratsukko hyppäsi vielä n. 90cm korkeata okseri-pysty sarjaa, joka on ollut viime aikoina hieman ongelmallinen Murulle. Muru selvitti tänään sarjan kuitenkin helposti, koska se oli koko ajan hieman lyhyemmässä muodossa kuin yleensä hypätessä. Tähän ssintin on siis pyrittävä.

17.06.2009
estevalmennus 100-110cm, valmentaja: Anni V.
Muru oli alkutunnista melko reippaalla tuulella ja ssintillä olivatkin hetkittäin jarrut hieman hukassa. Lukuisten siirtymisten ja volttien jälkeen tamma rauhoittui ja saatoimme aloittaa hyppäämisen. Ratsukko hyppäsi aluksi suhteutettua pysty-okseria kaarevalla uralla. Murulla oli hieman hankaluuksia laskeutua oikeassa laukassa ensimmäisestä hypystä mutta tehtävä sujui väärässäkin laukasi hienosti. Seuraavaksi oli sarjan vuoro. A-osan alla oli lisäksi vesimatto, mutta Muru ei vilkaissutkaan sitä vaan se hyppäsi sujuvasti koko sarjan. Lopuksi ratsukko hyppäsi pienimuotoista rataa. Ongelmia ei ollut missään vaiheessa ja nyt ssintti sai laukatkin vaihdettua väleissä. Lisää laukanvaihtotreeniä ennen seuraavaa valmennusta.

28.11.2008
Pitkästä aikaa teimme oikein tehotreenin Murun kanssa. Menimme maneesiin huonon sään takia, eikä maneesissa muita ollutkaan. Aluksi teimme vähän ravia ja laukkaa vapaassa muodossa. Muru oli rauhallinen ja muutenkin tavallista kuuliaisempi. Verryttelyn jälkeen otimme vähän avotaivutusta pitkillä sivuilla ja sen jälkeen ravailimme puomeja sekä kavaletteja. Hieman tamma sekosi kavalettien kanssa, kun se ei ole niin huolellinen niitä mentäessä. Otimme myös kunnon hyppyjä. Hyppäsimme vähän jumppasarjaa 60-70cm korkeudella ja suhteutettua pysty-okseri linjaa. Jumppasarjan hyppääminen teki hyvää tammalle. Se notkistui ja malttoi odottaa ennen estettä. Suhteutettu linjakin sujui hienosti ja korkeuttakin oli 90-100cm ja okserilla oli leveyttä 40cm. Loppuverkassa Muru tuntui todella hyvältä ja se liikkui rennosti.

14.10.2008
Murun kanssa pidettiin tänään kävelypäivä. Heitin tammalle viltin selkään ja hyppäsin kyytiin. Matkaan lähdettiin siis ilman satulaa. Teimme lähes tunnin mittaisen kävelylenkin ja matkan aikana meinasin tipahtaa selästäkin, kun Muru pelästyi fasaania, joka pöllähti tielle metsästä. Muru teki sellaiset loikat, että sydän taisi hypätä kurkkuun. Loppumatka sujui onneksi rauhallisesti, mutta pidin kyllä tiukasti kiinni tamman harjasta.

Kaiken materiaalin © Vinlanti, ellei toisin mainita!
virtuaalihevonen